Nyt tuntui siltä että uusi alku oli paikallaan näin kevään kunniaksi. Vuosi on vierähtänyt kakkuharrastuksen parissa ja on varmaan hyvä muistella mistä kaikki sai alkunsa.
Ihan tarkkaan en osaa sanoa että mistä innostus kakkuihin lähti, mutta tarkalleen vuosi sitten tuli ensimmäinen kakku tehtyä. No en voi sanoa että se oli aivan ensimmäinen kakku sillä olenhan leiponut koko pienen elämäni mummien ja äidin kanssa. Ensimmäisiä leipomuksia joita muistan tehneeni on neljällä letitetty pullapitko mummin kanssa ja toisen mummin kanssa sain kokeilla pullataikinan ja viinirypäleiden yhdistämistä, ja muutakin kokeellista leivontaa. Niistä oli hyvä lähteä. On myös paljon leivonnaisia joilla on vahvat muistot lapsuudestani mm. ne bebet joista toisessa blogissani kerroin ja äidin mokkapalat. Ne olivat niitä parhaita lapsuuden herkkuja.
Mutta jos niistä kakuista puhutaan, niin ensimmäisiä muistoja en kyllä osaa nimetä. Meillä oli aina täytekakkua synttäreillä tarjolla, niin kuin varmaan kaikilla muillakin oli. Äidin bravuuri oli/on päärynä-kinuskikakku joka on edelleen minun ja veljieni herkkua. Omiakin versioita olen kakusta tehnyt, mutta kyllä se äidin kakku voiton vie.
Mutta viime keväänä jokin kakkukärpänen puri minua ja innostuin kakuista. Löysin Kinuskikissan sivuilta upean kakkumaailman ja päätin kokeilla yhtä ohjetta omille synttäreilleni. No, voin sanoa että siinä kakussa kaikki mahdollinen meni pieleen. Paljon voi laittaa ihan oman kokemattomuuden ja ajattelemattomuuden piikkiin, mutta totaali katastrofi se silti oli. Lyhykäisyydessään yritin tehdä kakun 3h:ssa, mistä nyt tiedän että ei ole mitenkään mahdollista. Aikaa olisi tarvittu 24h. Kakku hajosi kirjaimellisesti käsiini. Koko luomus repesi ja valui pöydälle. En tiennyt että itkenkö vai nauranko. Päätin kuitenkin nauraa (ja vähän itkeä). Koska vieraat olivat tulossa ei auttanut muu kuin kerätä koko "kakku" salaatti kulhoon ja tarjota se siitä. Kermat vaan pursotin päälle ;) Täytyy kyllä sanoa että maku oli kohdallaan, ulkonäkö ei niinkään. Nyt harmittaa että en ikuistanut kakkua lainkaan. Kielsin veljeäni edes menemään kakun lähellekkään kameran kanssa. Näin jälkeenpäin ajatellen kuva olisi ollut ihan ehdoton :D
Jo ennen tuota episodia olin ilmoittautunut kakkukurssille paikalliseen kansalaisopistoon. Siellä sain korvaamattoman tuntuman sokerimassaan ja sen käsittelyyn ja sen myötä uskalsin myös kokeilla sitä kotona. Tuon ensimmäisen episodin sisuunnuttamana ja kurssin innoittaman aloin siis harrastamaan kakkuja. Vuosi on siis vierähtänänyt ja 34 täytekakkua on tullut tehtyä. Täältä löytyy jo tehdyt kakut.
Kurssilla tehty eka sokerimassa kakku |
Tästä on siis hyvä jatkaa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat lukijat, tämä blogi on omistettu pelkästää herkuille :)
Onnea uuden kakkublogin taipaleella. Ihana tuo taustatapettikin:)
VastaaPoistaKiitos Aija!
VastaaPoista